United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples (in Blackfoot)
This is the Blackfoot version of the United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples.
Information contained in this publication or product may be reproduced, in part or in whole, and by any means, for personal or public non-commercial purposes, without charge or further permission, unless otherwise specified.
You are asked to:
- exercise due diligence in ensuring the accuracy of the materials reproduced;
- indicate both the complete title of the materials reproduced, as well as the author organization; and
- indicate that the reproduction is a copy of an official work that is published by the Government of Canada and that the reproduction has not been produced in affiliation with or with the endorsement of the Government of Canada.
Note that this is an unofficial translation provided by the Government of Canada. The terminologies used in this translation does not necessarily reflect that of the United Nations.
Commercial reproduction and distribution is prohibited except with written permission from the Department of Justice Canada. For more information, please contact the Department of Justice Canada at: www.justice.gc.ca.
© Her Majesty the Queen in Right of Canada, represented by the Minister of Justice and Attorney General of Canada, 2020.
Annex: The United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples
Iitoomsinnaim niiksi United Nations
Aotoitsikatoomiksi of Economic kii okyoowaitapi omaanitapaipi
Aawakasii kisom 2007
Istoohsin saapitsim miiksi General Assembly annistsoooni 13 Aawakasi kisom 2007 tsstoiyiiik
[without reference to a Main Committee (A/61/L.67 and Add.1)]
61/295. United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples
Miiksi General Assembly,
Iitapsskskanni ai’ihk otaistamatstohkssopwaiyi miiksi Human Rights Council iitsinihtsii mii otaanihpowai 1/2 anihk 29 misam sootai kisom 2006 tsstoiyiiik,Footnote 1 omahtaniihpi miiksi sstinaiks otakoht sapoossa mii iitsinnaipi United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples,
Iskokakyaosatoki mii o’kakihtsiaani 61/178 otanistsoonssi 20 Isstaatosi 2006 ts stoyiiik, otsitanihpowaiyi aahk maahk oohkimatoohsa mii Declaration maahkito kakyoopaatossa mii omahtohpokopiimotsiihpiya, kii maahk saomai samohkissa. Maahkit sapistotsissa saomaotsiskihtsiisi mii six 61 omaht annistsoohpi otsitohkannipiotsiihpowai General Assembly,
Akot sapoiya mii United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples niitsit sinnaipi mii annex iitit sinnaipi mii okakihtsimaanowai.
107th omahkoh kanoohssin, otanistsoonihssi 13 aawakasi kisom 2007
Annex: United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples
Miiksi General Assembly,
Iihta ksimotspi miistii otaaniihpowai otakokam apotsiihpowai mi Charter the United Nations, kii otakokam apotsissa maahkit sapakissa mii isstsitpohkimahpiya miiksi States kii ooht sapoohpowaiyi mii Charter,
Ii sapahtaanip miiksi okyowaitsitapithat nitoi niitsipoiyiya sstikai niitsitapi, kii iiinip sstika niitsitapi maatsitstsipa iitsiksipoiyi kii iihkannaiyoohkiitsitapiiyaop, aahkonoohssa otsoohkiitsitapiiissa kii aahksinnakowaahssa,
Mat sapahtaaniihp okyowaitapi iihkanitaotohkoikiyaop, maatsitstsipa aahkitaisikahk samma nitoi niitohtohtohtohkoikiyaop kipaitapiiwahssinnoonistsi, iihkannatpiiyaop,
Matsit tssp sapahtaaniihp Okyowaitapiwa otomaitakssowaiyi, okakstsimaanowai kii omaanistapaisspowai maaaksowaotsitsksipoiyiimotsiiisowa matapiwa kiya kannaitapi aahkohtai sikahkssamotsiissa otoohkiitsitapiisowaiyi kaiyohtao omohtotoohpowawai, omaanistawaatsimoiyihkaahpowa, otoohkiitsipaitapiiyssowaiy iikitahkimiya mii akaqstsimaani aahksowai sikahkssamotsiiyaosi iikitahkip kii maat anistsiwa, kii matsikaksokapiwa,
Mat sapahtaanip okyowaitsitaoiiwa, aiyaistotsissa otsitotohkoikiihpowaiyi, isskot saoohkoi sikahkssamaya,
Istsiksimsstaosi Okyowaitsitapiwa iikotokohkoiyimya anik aoksistotowahpiya samoi kii aanohk, aakaoistsi iiksitotowahpiya, istsitotowahpiya naapiapii Matomowahpiya otsskimaanowaiyi, otsit akiyoohspowaiyi ksaahkoistsi kii otaoohsowaiyi, omaht sowao ohkot, niitaniyaopai, maahkoohk awtao kakihtsimatossa otaitsiihtatopowaistsi kii onoohk anist sokitsiihtaahpowaiyi,
Aownip otonahkatapissi aahksinnakissi kii aahkai kitsimatossi omaahk aistotsissa iihpipotowaahpiya okyowaitsitapi omaahk awataokakihtsimatossa otsitapawaawahkaahkpiya, omaanistaoohkotsimaahpiya kii opaitapiiyssowa, Otatsimoiyihkaanpowaiyai, maanitsitsinnikasspi akaitapi kii anaak otssatskoohts kii paiyoohsapaitapiwa niitsitapi kii oomaanitaokayoopiihpowaiyi, aoki itotamapi otsitotohkoikissa otsksiimaanowaiyi, kii otsit akiyoohsspowaiyi ksaahkoistsi kii otaoahsowaiyi kii omaanistaoohkoinaanihkoohspowaiyi,
Aoki mat aonip ot onnahkatapissi ahksinanakissi kii aahksikitsimohkatossi okiyowaitsitapi otsitotohkoikissa omahkawatpaissa nitoi niitsitsinnaipi miistsii innaistsiiyssiistsi, kii sstikistsi otsitsit sapistotootsiiyihpowaiyi kii sstikistsi sokaaksi potakssiistsi miiksi aokakihtsimaiksi ninnaiksi,
Kii ii ksimatsitsip niitsiii okiyoowaitsitapi omaanistaohkanipiyootsiisowaiyi ninnapi, kotsimaani, paitapiiyssinni kii ai pomiksipotohpi opaitapiiyssowaiyi kii aak ssikaaatstop sikahksitsotsimaani kii aistapskowahpi matapi otsitstsiihpi,
Iisapohkinnaiya miiksi okiowaitsitapi otawat aokakihtsimatoohssa otaak akiipohtoohpowaistsi iitap itsstapiistsi oostowa kii otsskiimanowaistsi, otsit akiyoohsspowaiyi ksaahkoistsi kii isstakaanistsi akohtsskonnatsipohtoomiya kii oomanistaipohtoohssa onohk aksipotakssowaistsi, otaanistapaitapiihpowaiyi kii otsisamaistotsipowaistsi, kii maahkoht akiyaipohtoohssa tssapoossa onoohk anistaitsiihtahpowaistsi kii otaokotsimatoohpowaistsi,
Aonihp kammainakiihk niitsitapiyookakssinni, paitapiiyssinni kii niitapaissaopi iitap sokapi omaahkomanistaiihtsissi nitoiyi aahkoht aikaiyiistapai sokapissi niitai toitsikatopi anno environment,
Itotammipotsip miistsi iitap iiikakimaopi aahkahsowat aawahkaatsiyaossi niitsitapi otsskiimaanowaiyi kii otsit akiyoohspowaiyi ksaahkoistsi okiyoowaitsitap maahkitsoowaat awahkatsiiiyaosi kii aahkitaoohkoinaanihkohssa kii maahksi kaiyiistapai pomikapissi opaitapiiwahsowaiyi, omaahk sokohpokapaitapiim aahssa okiyowaitapi kii aakaisikihkitapi annowa ksaahkoi,
Iitspiaonip otsit otohkoikissi okiyoowaitsitapi otsitapiimowaiksi kii otsiihkowaawaiksi omaahkomanistaiyinnissa omanistai stawatsimaahpowaiyi, isksinnimatstohkssinni, saiskapihtsimaani, kii omahta aak aisoksipaitapiihpowaiyio okossowaiksi, pookaiks otsitotohkoikiihpowaiyi maahkaisokotoitskatahssa,
Iihpai ksimihtaop amii iitasapahtaanissi iitotohkoikiyaopistsi mii innaistsiiyssinni, iiht sapistotootsiiyaopistsi kii stsikistsi sokokakitsimaanistsi miiksi istooohtsiksi aokakihtsimaiksi kii okiyoowaitsitapi, toksskaistsi ispahkitapi international iitohtapitsiihtopi, isspohkimmotsspistsi, ipatsstatopi, iihpipotootsspi kii niitsipatohkoiyoohkiitsiihpi aitatopistsi,
Matohpssksisskatakiyaop tsska inaistsiiyssiistsi, sapistotsimaanistsi kii sstsikii iisokaksipotsiihpistsi, kii niitsiksokowaahktsiyaopi, Anistsiyai ist skonatapi otaanistohpokapotakiimotsiiihpi okiyowaitsitapi kii miiksi kanomiiyanist sikohkaokakihtsimaiksi,
Iinowaamihkassatop tsska mii Charter of miiksi United Nations, mii International Covenant on Economic, Social and Cultural RightsFootnote 2 and the International Covenant on Civil and Political Rights,2 nitoi mii Vienna Declaration kii Program of ActionFootnote 3 iiyannakiihp okyowaitapiwa otaahkowataokakohtomoohssa kii maahk awatapaissa. Anniyai iihtak awataokakohtomoohsiiya, kii aahk saoohkoo kakohtommowaahsa, kii maahkawataokotsimaaniya, kii opaitapiiwahssowaiyi maahk omaanistaistootsissa,
Naok aisksinnip otsaitstsissi anohk aamowa Declaration maahkoht sikaaatsaahpi okyiowaitapi maahkoht awataokakohtomoohs kii aawatapaissa, tssapossa international law,
Isapokinotsp kam oniihki Niitsitapiiwa anitsisk otsitotohkoikiihpowaw iitotistaopistsi anohk aamoi Declaration iikakohtsiistap sapatsimapi niitai ksokowaamotsiiyaopi okiowaitsitapiwa kii miiksi kanaomiyanist sikohkaokakihtsimaiksi, ototsiiya justice, democracy, aahk ainakissi maa matapiwa otsitspiiwahssinni kii otsitotohkoikiihpistsirespect for human rights, non-discrimination and good faith,
Iiktsimaiya miiksi kanaomiyanist sikohkaokakitsimaiksi maahkoht sapoohssa kii maahk sopoiyaahkissa miistsi iihpohkimahpowai maanistsittap itsstapiihpi okiyowaitsitapi peoples totsiistsi international instruments, nit aniyaop miistsi iitap itsstapiistsi matapi otsitapiiwahssinni kii otsitotohkoikiihpi, aoohpokopiimassa kii istoiyiikakimatoosa miiksi matapi otsitap itsstapiihp,
Iiyana’kiihp miiksi United Nations iik ototamapiwa otsitsinapsspowaiyi anohk kii iiisoohtsik maahk aiyanaipohtoohssa kii awotaahkatoohssa okioaitsitapiwa otsitapiiwahsinni kii otsitotohkoikiihpi,
Otomaitakssowaiyi anohk aamo Declaration iik itap ototamapi aahkitapioaosi aahkonissi, aahk akii potsissi kii aahk awotaahkatosi otsitapiiyssowaiyi kii otsitotohkoikiihpowaiyi kii omaahk awatapaissi okiyowaitsitapi kii omahk aksipotakssowaiyi iitapitsstapi miiksi United Nations omaanista apaispowaiyi, anohk aamo iihtaipoiyaopi,
Aonip kii isk sapahtaanip omiiksi okiyowaitsitsitapi maanistsitsitapiiihpi iitotohkoikiiyaaahk sowai sikahk samahssa aitapitsstapiissi matapiwa otsitapiiwahssinni kii otsitotohkoikiihpi niitsitonipi international law, kii miiksi okiyoowaitsitapi iitstakiiya iitokiyowaitotohkoikiyaop maatakohkot saipotsipi maak omanistaipaitapiissapossess, soksipaitapiiyssinni kii maahksi kaiyiistap awakiyowatossa otsitapiiyssowaiyi,
Aonihp omaanistsi poiihpi okiowaitsitapi aipatohkooh pokiiyoohkiitsi otsitopiihpowaiyi kii anniyai otohkanai yoohkitaipaitapiisowaiyi iihkotoh paisksskatakiyaop,
Iiniiisstaop anohk aamo United Nations Declaration on miistsi Rights of Indigenous Peoples aakitapssinnakiyaopi iihkottotsipistsi aahkohpwataossi nitomannists iiikakimaani kii:
Article 1
Okiowaitsitapi ii sopoiyapitaoohkoikiiya maahksitaamaistotsiissa, maanistohkowaitapiihpowaiyi kiya omaanist itsitapiihpiya, otsitapiiwahssowaiyi kii maahkawat apaissa fundamental freedoms niitsit oniihpi mii Charter of the United Nations, mii Universal Declaration of Human RightsFootnote 4 kii international human rights law.
Article 2
Okiowaitsitapi kii maanist itsitapiihpowaiyi akawatapaissiya kii nitoi nitsipoiyiimiya sstsika matapi kii maa nitsitapiwa kii iitotohkoikiiya maahk awat apaissa kii aahkahk sowai sikahkssamahssi, miistsi aistotsissa otsitapiiwahssowaiyi kii otsitotohkoikiihpowaistsi, niit aniyaop miistsi opaitapiiwahssowaistsi kii omaht otsitapiihpowaiyi.
Article 3
Okiowaitsitapi iitotohkoikiiya maahk awatapaisowai otaanit sokitakihpowai. Tskaa miistsi otsitotohkoikiihpowaiyi maahkawat aokakihtsimaaniya aahsai sikaaatsstoohssi kii nitoi maahk awaawataoohkoinaanihkoohssa kii omaanist aoohkoowaitapiihpowaiyi kii opaitapiiyssowaiyi.
Article 4
Okiowaitsitapi, aiyai stotsissa miistsi otsit otohkoikiihpowaistsi kii maahk awatapaissa, maahk awataokakihtsimaaniya kii maahk awatapaissa onohk anist sokitakihpiya kiya aitototstsiissi miistsi otawatapotsipowaiyi ki miistsi otawatsitapiiwahssowaistsi, nitoi otaak anistohtsiponihtaahpowaiyi miistsi otawatapssowaiyi.
Article 5
Okiowaitsitapi iitotohkoikiiya maahk omanist awaawataatosa kii maahk aiyaipohtoohssi omaanist aokakihtsimmaahpowaiyi, okakihtsimaanowaiyi, otohkoinaanihkoohspowaiyi, omaanist aohkoowaitapiihpowaiyi kii opaitapiiyssowaiyi, kii maat saipotsipa, makitsinapssissa, miiksi itotam aokakihtsimmaiksi omaanistao kakihtsimaahpowaiyi, otohkoinaanihkoohssowaiyi, omaanistaoohkowaitapiihpowaiyi, opaitapiiyssowaiyi miiksi aokakihtsimaiksi.
Article 6
Miiksi okiowaitsitapiomaanist itsitapiihpi iitotohkoikiiya a nationality.
Article 7
1. Nitsitapi miiksi okiowaitsitapi iitotohkoikiya maahk ai paitapiissa, aahk sowanooksi stotsissi oostomowa kii oksimihtaanowa, maahkawatapaissa kii maahksaowapaitsiistaan aahkohkaanooksistotowahssa.
2. Okiowaitsitapiwa iihkowai tsitoomiya maahk awatapaissa, maahksikiniipaitapiiyssa kii maahk sowapaitsiihtaaniya ot oohkiitsitapiissa kii maatakohtsi stotowaiya maahkao motsinniyaahssa kiya sstikai kssaakapi, iitsin anistop aiskototaotowaahki pookaiksi aaksinait aitapipotowahssa noohkiitsitapiiks.
Article 8
1. Okiowaitsitapi kii omaanist itsitapiihpi ii totohkoikiiya aahk sowaiskohtoi oohkiitsitpaitapiiyatsaahssa kiya aahk aisaak ssikaatstsoohsi opaitapiiwahssowaiyi.
2. Ai sokhkaokakihtsimaiksi akitihtakiiya omahto sowaakitaiihtsiihpi, akoht aiskokamotsipotsiihpi:
- Miiksi otaaniihtsiihpi maahkoht anookihkipi miiksi matapiiks otoohkiitsitapiiyssa, kiya opaitapiiwahssowaiyi kiya omaanist ao noohspowaiyi.
- Mii otaaniihtsiihpowaiyi maahkt atstoohsa otaoohsowaiyi, mii ksahkoi otsitakiyoohspowaiyi, kii miistsi otsit aoohkotsimatoohpowaiyi.
- Anik ist sakohtsiistap ipiyaahpi okiowaitapi kiya maahkomiiksist ai kitahkipi otsitotohkoikiihpiya.
- Otaak anistsinatspi otaak anist oohkiitsipaitapiiyatsaahpiya kiya maahkohposohksipotowaahpiya.
- Kanaomiyaanistsi kaiyistapitsitsinikssin iihtaitapaiyiikakimatahpiya iihtak koohkoi kaimahpi kiya maa noohkiitsitapi iihtaisikahksi stotowahpi.
Article 9
Okiowaitsitapi kii nitsitapiiks ii totohkoikiiya maahk itsinnitapiiissa miiksi niitsitapi kii omaanistohkowaiyihpiya, iiht sapaowpi innahkootaohkotsiiyaopi nipaitapiiyssinni miiksi kitsiihkowannoona kii iihpokitapiimaiksi. Maatak itstsipa sikahksistotootsiiiyssinni aaksipaipiksipi maahkoht issikaatstopi miistsi iitotohkoikiyaopistsi.
Article 10
Okiowaitsitapi maat akohtsskohtoiyiistapipiyaawa mii otaosowaiyi kii otsitakiyoohspowaiyi otaosowaiyi kiya otsitakiyoohspowaiyi ksaahkoi. Maatakohkot iistapipiyawa miiksi matapiwa mii otaohsowaiyi kam sowawatsiksimsstatoohssa kii sowai sopowahtsisatahkiya kam sstaassa maahksistap aatoohsa miiksi okiowaitsitapi iitotohkoikiiksi kii aoht sapistotootsiiyssa kii naitoht sapistootootsiimaahkiya niitaaksi ponihtataahpiya, maahkohkot anistsoaki, kiya maakskohkotaahsa sai sapistotootsiissa.
Article 11
1. Okiowaitsitapi iihkanitaotohkoikiiya maahk aistotsissa kii oomanistaipohtoohssa opaitapiiwahssowaiyi kii omaanistapaispowa. Iitsin anistop otsitotohkoikissa maahkomanistaipohtoohssa kii maahkawaawotaahkatossa opaitapiiwahsowaiyi, iskoohtsik, kii issoohtsik kii anik omaanistaakaokoiyoohkiitsiihpi opaitapiisowaiyi, kii assak aniyaopai akapiistsi iikai tapaissaopistsi, kitihtakssinnoonistsi iskoohtsi, niitai satsstaopi, kitatowapsinnooni, kitsissitapiiyatsinnoonistsi kii ainipistsi kii ainikatokaoki kii ki sinaakssinnooni.
2. Ai sikohkaokakihtsimaiksi akssk sopoiyap okamootohtoomiya mii otaanooksistotsipowaiyiredress, tsiiya aahkamapstsinaisksi ponihtasi, iipokakohtimi otaak anist akiipoohtopiya miiksi okiowaitsitapi, iihpinnakowaiyi mii otaanistapaitapiiihpiya, otokakssowaiyi, otatsimoiyihkaanowaiyi kii miistsi omaht awaatowapsspowaiyi maahkotoom sapitssa makomatskahtoohssa, kiya maahksi kitahkissa okakihtsimaaniwaistsi kii opaitapiiyssowaiyi.
Article 12
1. Okiowaitsitapi iitotohkoikiya maahk sapakissa, aistotsissa, akiipohtoohssa kii aistamatstohkissa otatowapssowa kii otatsimoiyihkaanowaiyi; maahkomanist ainakowaahssa iihtapaisissa kii maahkaoohsoohkowahssa miistsi otaawaatoiyitsipowaistsi ksaahkoi otaak itstsiihpiya; iitotohkoikiiya maahkohtsisitapiiyssa naatowapiistsi; kii maahkoohk isskotsipohtoohssi otsinnimihtaannowaiksi oostomowaistsi kii oohkiyoowaistsi.
2. Kannaomiiyanist sikahkaokakihtsimaiksi aak itsstakiiya maanistaakoh kot isstsissa, aistoohkissa, kii/kiya maahksinisksipstsipohtoohssi iihtawaatowapssaopistsi kii iniiksi oostomowaisti otaiyinnipowaiyih, maahk saooh paiksissassowaiyi kii maahkoh pokapotakiimahsi okiowaitsitapi, otsitap itsstapiihpi, maanistaak aoohkot ikinnisapakipowaiyi amoostsi ihtsipoiyaopistsis.
Article 13
1. Okiowaistsitapi iitotohkoiki maahkssksi paipiksissa, issitapiiyssa, maahk akohtoohssa kii maahk innaahkootaipohtoohssa iskoohtsik omaanitsi paitapiihpiya, otsipowahssowaiyi, otsi tsinikssowaiyi, otsii kakiyoopaatopowaistsi, otsinnaipowaiyi otsipowahssowaiyi, ossinnakssowaistsi, kii maahk ainihkatoohssa otsit aoohkowaopiihpowaiyi, ssksimaanistsi, kii matapiiks.
2. Kanomiaanist sikohkaokakihtsimaiksi aak iik akimaiya aamostsi iitotohkoikiyaopistsi aahk awotaahkatossa kii maahkat sopoiyaahkissa maanistaak otsistapitakihpi okiowaitsitapi kii aahk otsistapitowaahssa miistsi political, legal kii maanist aiyaaksi potsiihpiya apotakssinnni, kii maaksstinnaoah tookisatoki kii maahkitsipotakssa aakoh tookissi.
Article 14
1. Okiowaitsitapi iitotohkoikiiya maahk awat apaotsissa kii iiyaakohtoohssa isksinnimatstoohkssinni kii iitaisksinnimatstohkiyaopistsi ki aahkohpaisksinnimatstohkssa otsipowahssowaiyi, mannistaak sopoiyawaistamatstohkatopiya opaitapiiwahssowaiyi kii omaanistapaispiya.
2. Iitsitapiiwa, iitspiyoonowa pookaiks, iitotohkoikiiya kannao miyanists ksinnimatstohkssinni miiksi ai sikohkaokaihtsimaiksi maanistaak sowai sikahkssamahpi miiksi niitsitapi.
3. Miiksi kannaisikahkaokakihtsimaiksi aakihtsinnaooh pokapotakiimiiya miiksi okiowaitsitapi, maahkit sopoiyaahkissa, miiksi okiowaitsitapi maanistsitsitapiiihpi, iitsspiyoonowaiyi pookaiks, matoh panniyaop miiksi maatsitaopiiksi otaoohsowaiyi, iit saiyaopiiksi, maakohkohkoisksinnimatsaahssa, maakohkot anistsiissi, aahkohpssksinnimatsaahssa opaitapiiyssowaiyi kii otsiitsipowahsowaiyi.
Article 15
1. Okiowaitsitapi iitotohkoikiya aahkainaimahssa kii otomiyaanistsitapiissa niitsitapiiks omanistapaitapiiihpiya, opaitapiiwahssowaiyi, isskoohtsik omaanistsipaitapiihpiya kii onoohk aitsiihtatoohpowaistsi tsiistssk akitsinakoiya isksinnimatstohksinni kii ai saitsinikatopistsi.
2. Miiksi kanaomiyanist sikahkaokakihtsimaiksi ak aksiikakimaiya maahk sapakissa, kii maahkoh poapotakiimaahs miiksi iitapitsstapiiksi okiowaitsitapi, maahkitsiitsskaamatoohsa kii maahk saipotsissa otaisikahk samotsiiyssa kii maahkitap aiyiikakimaahssa maahkaiyiiponniisatsisa, maahk aotsistapitootsiiyssa kii maahkai soksiksokowamotsiiyssa miiksi niitsitapi kii sstika matapi.
Article 16
1. Okiowaitsitapi iitotohkoikiya maahk apaitotakssa saiksistoohssisstsi kii iihtaohtsimaopiksi sstipowahssiistsi kii maahtsitsissitapiissa otsipowahsowaistsi kii maahkatooh taiyissitapiiyssa anni nitapi mii napiapi kii aahk sowaisikahksamotsiissa.
2. Kanaomiyaanists sikohkaokakihtsimmaiksi ak sopoiyaahkimiya maanistaak omaanistsitainakoohssi okiowaitsitapi opaitapiiwahssowaiyi miistsi saksitoohsiistsi kii tsiniksinni mii istaipiyoohtsimiyaop kanaomiyaanist sikohkaokakihtsimaiksi otaawaawatatopowaistsi. kanaomiyaanistsikahkaokakihtsimaiksi, without prejudice miiksi maahk sapakissa aahk sowaistapskowaahssa, kii iihkot ai kitsimmiiya awatsinaaniiksi iitaisaksistaopi kii iitaotsimaopiksi maahk ai tsinni potakssa niitsitapiapi, kii maahkitainakoohssi nitomiyaanistsitapiiyaopi.
Article 17
1. Kanaomiyaanistsiitsitapi maanistsitsitapiiihpi kii okiowaitapi iitotohkoikiya annik iitsinihtsiistsi amiistsii international kii domestic labour law.
2. Kannaomiyaanistsikahkaokakitsimaiksi akohtoh pokopiimiiya okiowitsitapi maahkohkaawotaahkowaahssa okiowaitsitapipokaiksi niitsowakoht atsiistotowahpiya mii otaoohkoinaanihkoohssa kii maahkit sowapaotakyatsaahssa mii isskaanapi kiya maahkoht issaanapissi ma pokaawa isksinnimatsaahpi, kiya omaht aak istsiistomihpi, maahkoht sao otsitspitakihpowai, aatsimoiyihkaani, makamotapi kiya oohtak soksipaitapiiihpi, iihpsksskatakiyaop aksikam atsii stotowahssa kii maanist ototamapiihpi isksinnimatstohkssinni omaht aakohkoiskonnatapiihpi opaitapiiwahssowaiyi.
3. Okiowaitsitapi maanist itsitapiiihpi iitotohkoikiya maahk saiyit sikahksistotowahssa mii apotakssinni kii, inter alia, apotakssinni kiya aponihtatahpi omaht apotakihpi.
Article 18
Okiowaitsitapi iitotohkoikiiya maahkitsinapssa aak okakihtsimatoki aakitapitsstapiistsi otsitotohkoikiihpowaistsi, miiksi iihpohkimaiksi maahkotsohtowaipissa kii naokoht sapaop miitsi iiht akssapaopistsi mii aapaotsipi, kii matanistsi maahk aksipotakssa miiksi okiowaitsitapi oostowa omaanistaak akakihtsimaahpi.
Article 19
Kanaomiyaanistsikahkao aakstsinai iinapsskoiyiiya miiksi okiowaitsitapi otaakohpokapotakiimaahpi iitap itsstapi mii omahtaksipoiihpowaiyi kii ootowa maahkitsinapssi miiksi otohpokimmaawaiksi omaahk aipowatomookiya maahkt sowaak natsiistotowaahss, omaahk awat sapitsissa maak sapitsiissa saomoohtaistotowaahki mii maani akakihtsimaani akoht issinnaahpiya.
Article 20
1. Okiowaitsitapi iito tohkoikiya maahk aawat aksipotakssa otaipowatomookowaiksi, koinaanskoohsinni kii omanistakaohkowaitapiiihpowaiyi kiya kannakaatsiiyssistsi, maahkohtowaawotaahkatopowaiyi onoohksikinniipaitapiiyssowaiyi otaohkotsimaaniya kii ooht aiyiistap awakiowaatopiya paitapiiyssinni, kii maahk aitsinapssa miitsi opaitapiiyssowaistsi kii otohkoinaanskoohssowaiyi.
2. Okiowaitsitapi matomowaiksi oohtaikamotaahpowaistsi kii maahkoohk awakiipohtoohpowaiyi opaitapiiyssowaiyi iihkotohtohkoinaaniya kiya ookamotsipotsiihp.
Article 21
1. Okiowaitsitapi iitotohkoikiya, aakoht sai sikahkssamaahssa, otakawakiipohtoohssa otaanist aoohkoinaanihkoohspiya kii omaanits apaitapiihpiya, iitsinaniyaop, inter alia, amii issksinnimatstohkssinni, apotakssinni, aakitsksinnimatsaahssa kii maahk aiyiitakksksinnimatsaahssa apotakssinni, koiihkaani, ksikapistotakssinni, sokimohssinni kii maahk sai tapaitsiihtaahssa imaanitapaitapiihpiya.
2. Kanaomiyanist sikohkaokakihtsimaiksi ak sopoiyaahkimiya kii, itsitsokapiihpi, akitsiikakimatoomiya maak omanitsitaiihtsissi kii maahksikaiyiistap ai sokapissi omaanitaoohkoinaanihkoohspowaiyi kii onok anistapaitapiiihpiya. Niitsitsspiyaoniihp otsitotohkoikiihpi kii special needs miiksi okiowaitsitapi ot omahkitapiimowaiksi, otaakiissin, asitapi, pookaawa kii matapiwa ipatohkoi saikotsapssi.
Article 22
1. Iitspiyai sopoiyaahkip otsitotohkoikiihpi kii special needs ammiksi okiowaitsitapi otomahkitapiimowaiksi, otaakiissin, asitapi, pookaiksi, kii saikotsapssiiksi aamo aooht sapaoki Declaration.
2. Kana omiyaanistsikahkaokakihtsimaiksi ak sopoiyaahkimiya, kii oohpokapotakiimiya okiowaitsitapi, maahkoht sopoiyaahkissa Okiowaitsitapiu otaakiissin kii pookaiks maahk aitaam itapaissa aiyokomowahssa sayipomapi, ksisaakapi, kii sikahkssamotsiiyssinni.
Article 23
Okiowaitsitapi iitotohkoikiiya maahk awataototamipotsissa miisti ot sokitsipowaistsi kii otaak ototamipotsipowaistsi maahkoht ototamipotsissa otsitotohkoikiihpowaistsi kii otaak akiipohtopowaistsi. niitsitspiyaonip, okiowaitsitapi iitohkoikiiya maahk iit tsitsinapaissa awakiipohtoohki kii aiyao kakyoopaatoki soksistomssinni, koiskaani kii sstiki niitaokoinaanihkoohsaopi kii nitap aitapiiyaopi ihtsissinnaahpi niittsitapi kii, niitaakohkotsipiowaatoohpi, aahkoht apotsissa miistsi ootowa omaht apaotakihpowaiyi.
Article 24
1. Okiowaitsitapi iitotohkoiki omaht aisokinnakihpowaistsi oohtaisoksistomihpowaistsi, iitsinnaniyaop aahkaiskskatsissi oonohkatapiistsi kii aahk aiskskopaatosi oonahkatapi saamistsi, kanaow miyaanistsi pikssi kii oohkotokiyapi. Niitsitapi omaanistsitsitapiihpi maatsitotohkoikiiya maahkoht issitapiissa, ki aahkot sai sikahkssamahssa, mii kanapitapiiyssinni, kii sokinnaipiyootsiiyssinni.
2. Niitsitapi omaanistsitsitapiiihpi noohkatsitotohkoikiiya mahk tsissitapiissa iihtohkanaisokapi sokinnakssinni kii sokskskatakssinni. Kannaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi ak itapiiikakimaiya maahk sapakissa aamo iitotohkoikiyaopi maahk anistsissi.
Article 25
Okiowaitsitapi iitotohkoikiiya omanisstoakiyoohspowaiyi tsissa kii iskonnatsipohtoohssa otatsimoihkaanowaiyi amii otsitopiihpowaiyi, otaohsowaiyi, otsitokikaahpowaiyi, otsit akiyoohsspowaiyi ksaako, aoohkiiyik, issokimmiiistsi kii sstikai otsstakaanowa kii maahk omanistaiyinnissa maahkohtsitsissitapiis maanakitapi.
Article 26
1. Okiowaitsitapi iitotohkoiki otaoohsowaistsi, otsksiimaanowaiyi, otsit akiyoohsspowaiyi, itsstakaanowaistsi, aiya otaisksahaiyinnipowaiyi, ookikaahpowaiyi, ooht issitapiihpowaiyi, kiya otohkotsimatopowaiyi.
2. Okiowaitsitapi iitotohkoikiiya maahksinaanatossa, mahkohtsissitapiissa, aapotsissa kii maahk aiyinissa otsksiimaanowaiyi, otsit akiyoohspowaiyi otaoohsowaiyi kii itsstakaanowaistsi otaiyinnipowaiyi otsinaanatoohssa kiya sstikai otaanistsi totohkoikiihpowaiyi kiya owahtaiyissitapiissowa, mat aniyaop mii otohkotsimatopiya.
3. Kanai sikahkaokakihtsimaiksi ak anistsiya give legal recognition kii aawotaahkatoomiya miitstsi sskiimaanistsi, otsitakioohsspowaiyi ksaahkoistsi kii otsstakaanowaistsi. Anni niitoniihpi akohpinnakiihp miiksi niitsitapi opaitapiiwahssowaiyi kii omaanistai naanatoohpiya ksaahkoi.
Article 27
Kanaomianist sikahkaokakihtsimaiksi ak itstakiiya kii iitsipotakiiya kii akohtsissitapiiya sokapi otohpokokakihtsimatopiya miiksi niitsitapi, anik oohtaksowawaakohkootsiiihpowaiyi aitotstsiissi okiowaitsitapi otsksiimaanowaistsi, otaosowaiyi, otsitakioohsspowaiyi ksaahkoistsi, iipihksskatsiihp Niitsitapi omaanistaokakihtsimatoohpiya ksaakoistsi, maahkit onissa kii ookakihtsimatoohssa otsitohkoikiihpowaistsi ksaahkoistsi, otsitakiyoohsspowaistsi ksaahkoi, otstakaanowaistsi, matohpanniyaop miistsi otsiikaiyai naanatopowaistsi ksaahkoistsi kiya otohkotsimmatopiya. Okiowaitsitapi matsitotohkoikiiya maahkitsinokakihtsimaani aamo iihtsipoiyaopi.
Article 28
1. Okiowaitsitapi iitotohkoiki maahkohtohkoinaanssa, iihpaniyaop aahkssksapistotoahssa, kiya, otsit saoohkotanistsiihpi, mii sapatsimapi kii sokapi, aahkohtssk sapistotsip miistsi sskimaanistsi, iitakioohssaopi ksaahkoistsi kii isstakaanistsi iikaiyainaanatopi kiya ootokikaop kiya issitapiiyaopi, kii matomowa, isstaanitopaopi, tsiusitapiiyaop kiya iiksistotsip kii maat sapitsimma miiksi niitsitapi.
2. Kaminaok ikinniisapistotsiss miiksi matapi iitotohkoikiiksi, mii isk sapistotowahpi, akohkot annistapi ksaahkoi, iitaakakiyoohssaopi ksaahkoi kii istakaanistsi nitoi aahk anistakaowa kii aanist sokapi, aanikohkowa kii legal status kiya aahk anistapi iihtaoohpommaopi kiya nitoi niitsoiyi.
Article 29
1. Okiowaitsitapi iitotohkoikiiya maanistaak omanistai sokapiihpi kii aawotaahkatop mii environment kii omanistaksisamitaoohkotsimaahpowaiyi miistsi otaoohsowaiyi kiya otsitakiyoohsspowaiyi ksaahkoistsi kii isstakaanistsi. kanaomiyanistsikahkaokakihtsimaiksi ak itstakiiya kii tsissitapiiya istsspomowahpi okiowaitsitapi mii aakoht omanistaisokapiihpi kii aawotahkaopi, kii maatakoht sikahkssammotsiiyaopa.
2. Aakaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi ak sopoiyaahkimiya maahksaitsistsisi iitohtoohpi, kiya aaksaitsiistapiksistakiyaosi isskaanapi materials miiksi okiowaitsitapi otsskiimaaniwaistsi kiya otsit akioohsspowaiyi ksaahkoi saisaptiissa kii sopoiyap iinapskoahkiya.
3. Aakaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi ak sopoiyaahkimiya maahk itstsissi maahkohtao kakiyaossatoohpiya, kii iisokinnaahpiya okiowaitsitapi, miiksi iihtoohtohkoohssi miistsi isskaanapistsi kii mahkstamohtsissitapiiyssa miistsi iitohtoohpistsi isstaisk sokinnakiopistsi.
Article 30
1. Iiyinakiyapiistsi maat akit apiwa miistsi sskimaanistsi kiya otsitakiyoohsaopi ksaahkoistsi miiksi okiowaitsitapi, kami naok itstsiki makamotapi tssksiskatakiyaopi kii issapitsstoohkip kiya sstiskai otaiyak sapitsiihpowaiyi kiya otsiikamanistopi miiksi otsitap itsstapiihpi okiowaitsitapi.
2. Kanaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi ak supoiyapoh pokopiimiiya miiksi otsitap itsstapiihpi okiowaitsitapi, kii akoht sapoiya sopoiyao kakihtsimatopi otaak anitawataatopiya kii niit aniyaop miiksi otohpohkimmaawaiksi, saomaooht aiyissitapiiyaoki otssksiimaanowaistsi mii iiyinakiyapi.
Article 31
1. Okiowaitsitapi iitotohkoikiiyaa maahk oomannist aiyinissa, aawotaahkatoohssa kii maahk awakiipohtoohssa mii oohtainakohpi opaitapiiyssowaiyi, aoki mat aniyaop mii oohtainakohpi their sciences, otsissitapiiyatsoowaistsi kii opaitapiiwahsowaistsi, iitsin aniyaop human kii genetic resources, iihtaisapipommaopi, saaamistsi, niitssksinihpi saiski, ksaahkomiitapi oosaisksikapssistsi, tsinikssistsi, sinaakiyapi, satstaani, aawahkanni kii nitsitapi omaanistaikahtspi kii ainipistsi kii ainikatokatopi. Matsitotohkoikiiya maahkomanistaipoohtoohssa, ookakihtsimatoohssa, aawotaahkatossa kii awakiipohtoohssa intellectual property oohtokakihtsimassi opaitapiiwahssowaiyi, otsiitsitapisksimannowaiyi, kii otsitsitapi nikatokaani.
2. Pokssiimasa okiowaitsitapi, aakaomiyanist sikahkaokakihtsimmaiksi ak sopoiyaahkimiya maahk onissa kii aawotaahkatoohssa miistsi otsitotohkoikiihpiya.
Article 32
1. Okiowaitsitapi iititohkoikiiya maahk awatskskatsissa otaakotoom apotsipiya kii kii otak anistoh kototsipiya maahk akiipohtoohssa otaak anistohtsissitapiihpowaiyi otsksiimaanowaistsi kii otit akiyoohspowaiyi ksaahkoistsi kii sstiki otsstakaanowaistsi.
2. Kanaomianist sikahkaokakihtsimaiksi akoh pookopiimiiya kii akohpok apotakiimiiya, akoht sapoiya sapatsimapi, miiksi okiowaitsitapi otsitapitsstapiihpi kii oostowa otohpohkimmahpiya maahkaispistotsimaani maahkit sopoiyap ookamanissa maahkitoh tsikinnisapistotsimaaniya sapatsimapi saomai sapitskihtsiki mii aakit apotsiihpi miistsi otsskiimaanowaistsi kiya otsita akioohspowaistsi ksaahkoi kii sstikistsi otsstakaanowaiyi, niit aniyaop iitap itsstapiistsi aahkakiipoohtoohssi, issitapiiyaopi kiya aahkohtsitohkoinaanskoohssa mineral, aoohki kiya sstiki isstakaanistsi.
3. Kanaomianist sikahkaokakihtsimaiksi ak itsstakiiya sokapi oohtaakskssapistotsimaahpiya mii iststsiki iitapsaopi, kii ak sopoiyaahkip maahk sopoyapistotsissa iihtak kssksapistotsimaopi kam anooksistotsiki environmental, koinaanihkaani, maanistapaitapiihpi, paitapiiyssinni kiya iihtsisinnipi natowapi.
Article 33
1. Okiowaitsitapi iitotohkoiki maahk awatai oonissi otaanistapitapiihpowaiyi kiya otoh poksiimowaiksi maahkohtssapossa oostowa otaanistokakihtsimatopi opaitapiiwahssinni. Aamo maatoht issaanapiwa maahkitsinnitapiissa miistsi kanaomianist sikahkaokatsimaiksi miiksi niitsitapi otsitaopiihpowaiyi.
2. Okiowaitsipi iitotohkoiki maahk aksipotakssa omahtaak aniihpiya akitsinnitapiiksi otsoohkowaiihsinni.
Article 34
Okiowaitsitapi iitotohkoiki maahk aiyanakissa, akiipohtoohssa kii oomanistaipohtoohssa miistsi otakihtaksowaiyi iihtaikaihtsimaopi kii miitsi opatapiiihpowaiyi, otatowapssowaiyi, inaahkotao matskaahtopistsi paitapiiyssinni, otaanistawaawatoohpiya, otaistotsipowaiyi kii, kii kamitstsiissi, juridical systems kiya otsiisamaistotsipowaistsi, kii maahkohtsapoohssa international human rights iitapsinnakiyaopi.
Article 35
Okiowaitsitapi iitotohkoiki maahk otsitapitsissa miiksi matapi iihpipotowahpi maahkaotoitsikatossa aakitap sokapi miiksi otsiihkowaawai.
Article 36
1. Okiowaitsitapi, niitanniyap iihtaiyakiitsiiiksiiiks miistsi iihkihkaakssistsi, iitotohkoiki maahkomanistaotsatohkootsiiyssa, oksokowaahsinni kii maahkopokawatoomaahssi, itsinnaniyaop otapssowaiyi mii atsimapi, omaanistapaispiya, political, kotsimaani kii otaakani iihtap saikimaopiiksi isksskaaksinni omanistapaisspowaiyi, miiksi otohpokitapiimowaiksi kii mat aniyaop miiksi sstika matapiwa iitsaikimaopi mii iskskaasinni.
2. Kanao miyaanist sikahkaokakihtsimaiksi, akoktohpokopiimotsi kii iihpokapotakiimiiya okiowaitsitapi, ak itsipotakiiya omaht ak sopoiyaatoohssi kii iihtsopoiyap aisapakiihpi aamo iitotohkoikiyaopi.
Article 37
1. Okiowaitsitapi iitotohkoiki maahkonissa, ookakiaossatoohssa kii aahk aiyanaipotoohssi innaistsiiyssiistsi, sapistotsimaanistsi kii sstiki sokapiistsi akakihtsimaanistai ist sapistotootsiimahpiya kanaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi kiya otsitohk aahssowaiksi kii kanaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi maahksinnakiissa inaistsiiyssiistsi, sapistotsimaanistsi kii sstiki sokapiistsi maaksipotakssiistsi.
2. Maatsitstsipa mii Declaration aakokotaniyaopi iiht siistonaipohtoohp kiya mahkot aapatsipotsissi kiya aakohtomowahpi,iiksi okiowaitsitapi otsitotohkoikiihpowaiyi iitsinsinnaipi miistsi innaistsiiyssiistsi, sapistotsimaanistsi kii sstiki sokapi maaksipotakssinni.
Article 38
Kanaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi kii iihpokaptakiimiya kii iihts sitsipssatsiya okiowaitsitapi, aak sopoiyaahkimiya, iitsinaniyaop legislative measures, omaahkoht sapakiihpowaiyi aamo Declaration.
Article 39
Okiowaitsitapi iitotohkoiki maahkohkotsimaani iihtaoohpomaopiksi kii technical maahkohtsspommoissa miiksi kanomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi kii maahkatsstakatossa international cooperation, kiya maakitaahssaistotsissa miistsi otsitotohkoikiihpowaistsi aamo iit sinnaipisstsi Declaration.
Article 40
Okiowaitsitapi iitotohkoiki omaahkitsinnapssa mii aotaipoiyissa maak okakihtsimaani kii sokapi omatak sapisstotsipowaiyi saiyipomapi kii aawaakohkowahssi miiksi kanaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi kiya sstsika kannitapii, ki nityoi maahkoht sopoiyap sapistotsiissi iikitahkipistsi maa nitsitapi kiya oohkowaitsitapi. Anii nistapokakihtsimaani iihkotoohpiihkihkatakiyaop iihtai sapaopistsi, iisamaistotsipistsi, koiyitsimaanistsi kii legal systems otsitstakihpi miiksi okiowaitsitapi otsitapitsstapiihpi kii international human rights.
Article 41
Miiksi iitsinapssiiksi specialized agencies amiiksi United Nations otokaanitapiissowaiyi kii sstika intergovernmental kanitapiiksi akitsinnipotakiiya maahkoht sopoiyaahkipiya miistsi iitotoistapistsi aamo Declaration iihtssapakipi oomataatstohkssinni, inter alia, sstiistsi financial cooperation kii technical isspomihtaani. Onoohkaakohkotanistsitsinapsspi okiowaitsitapi miitsi isstaksisinaahpi aak aksipotsip.
Article 42
Miiksi United Nations, aitsinapssiiksi, iitsinanista miiksi Permanent Forum aotoitsikatoomiksi okiowaitsipi iitap itsstapiistsi, kii specialized agencies, iitsinaniyaop miiksi oohkowaitapiiwa, kii kanaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi ak aiyanakimiya innakootsiiyssinni kii aaohta sopoiyap ai sapaossi miistsi iitsipotsipistsi aamo Declaration kii aahksiitak sopoiyaahkiissi omaanist ak sokapiihpi aamo Declaration.
Article 43
Miitsi iitotohkoikiyaopistsiiinipiya aanowa aamo iihpii iimakomainakapi aahkohtsikamotaopi, innakapi kii sokaitapiiyssowaiyi miiksi okiowaitsitapi.
Article 44
Miistsi kanitaotohkoikissinni aawatapaissinni iiniihpiya annowa sinnakssinni kii nitoi niitsipoyi ninnaiksi kii aakiiks miiksi okiowaitsitapi omaanistsitsitapiihpi.
Article 45
Maatsitstsipa amoo Declaration aahkit sisston aipohtoohssi kii aahkssikaaatstohsi otiitotohkoikiihpi okiowaitsitapi anohk kii iisoohtsik omatohkoitapiissowaiyi.
Article 46
1. Maatsitstsipa aamo Declaration maahk anistap aipohtosi otowaanis miiksi kanaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi, okioaitapi, oohkowaitapi kiya nitsitapi otaakohkot stam anist apaissa kiya maahk anistsissa otakohtsikitahkipi mii Charter of the United Nations kiya maahkanistapohtoohs ot sapitsissi kiya iikitsimohkatosi maahkoht anookihkissi kiya apohpatskissi, sopokii kiya inakii, mii territorial integrity kiya political unity miistsi sovereign kii aawatapaissiiksi kanaomiyaanist sikahkaokakihtsimaiksi.
2. Ai aistotsiki aamostsi iitotohkoikiyaopistsi iitsinnaipi aamo anohk Declaration, matapi otsitotohkoikiihpi kii niitsistsitsai taistsiistsi itotohkoikiyaopistsi kanaitapi aksinakim. Aiyaistotsiki miistsi iitotohkoikiyaopistsi iit akohtopi aamo Declaration akitamohtsskaapiksip maanistsitap itsstapiihpi akakihtsimaani law kii akoht sapaop international human rights niitohpohkimmotsspi. Iststsiki istssaapiksipi aksinaok saooht sikahksistsotssiyaop kii aksiiikskip kii maahksikakoht sapakissi iinipis kii inakissi otsitotohkoikiihpistsi kii omaahk awatapais sstikiks kii iihtsikinni sapakissi kii oonahkatapiistsi otaistotsipi amii democratic society.
3. Aamostsi iitsi potsiihpistsi moi Declaration akanistap otsistapitsip kamohp isksskatsiki miistsi principles of justice, iihkaanai sapitsipi aahkanistsaopi, innakissi human rights, nitoi aahkohkananistaipoiyaosi, sai sikahkssamotsiiyaosi, sokokakihtsimaani kii soko maitakssinni.
Department of Justice Canada
- Date modified: